Siirry pääsisältöön

Suorittaja vai nauttija?

Tällä viikolla mulla on ollut jotenkin poikkeuksellisen levollinen olo. En tiedä mistä moinen kumpuaa, mutta jokainen päivä on tuntunut mahtavalta ja nautinnolliselta.


Eilen pääsin jo kahden aikaan kotiin ja tuntui, että päivää oli vaikka miten paljon jäljellä. Ei tarvinnut miettiä mihin seuraavaksi pitäisi sännätä, vaan kalenteri ammotti tyhjyyttään. Tiesin, että on asioita joita pitäisi saada valmiiksi, mutta en ajatellut niitä sen enempää. Tunnin rauhoittumisen ja energian lataamisen jälkeen vaelsin koneelle ja aloin kirjottaa opetusfilosofiani ensimmäistä osaa. Parin tunnin jälkeen olin kirjoittanut pienen tarinan menneisyydestäni täysin ajatuksissani. Tämä on nyt varmaan sitä, kun sanotaan että asiat järjestyvät omalla painollaan, kun niitä ei liikaa ajattele. 

Ihan noinkin pieni asia, että en heti kotiin päästyäni kaivanut to do -listaa esille ja stressaantunut siitä, vaikutti seuraavan kuuden tunnin tapahtumiin merkittävästi. Pieni rauhoittuminen ja ajatusten poissulkeminen johti siihen, että tekstiä syntyi täysin ongelmitta. Toki aihekin oli mielenkiintoinen; opetusfilosofian ensimmäisessä osassa pohdittiin oman menneisyyden vaikutusta siihen, millainen tänä päivänä on ihmisenä, oppijana ja tulevana opettajana. Inspiroiduin ihan mielettömästi tuosta kirjoittamisesta!  Oli jollakin tavalla puhdistavaa mennä ajassa taaksepäin ja miettiä miksi elää, ajattelee ja tuntee tällä hetkellä juuri tietyllä tavalla.


Eilinen kirjoitusprojekti valaisi mun osittain suorituskeskeistä arjenkuvaa ihan uudella tavalla. Tunsin ensimmäistä kertaa pitkään aikaan kirjoittavani jotakin täysin ajatuksen viemänä. Koin monta ahaa-elämystä ja kirjoittaminen tuntui oikeasti aivan mahtavalta. Helposti suuren työmäärän keskellä painaa suorittamismoodin päälle, jotta asiat tulisi tehdyksi. Mullakin on tällä hetkellä kursseja, joista tavoitteena on vain läpipääsy eli kurssin suorittaminen. Ajoittain on tilanteita, kun tällainen suorittaminen ja asioiden priorisointi on tarpeellista, ellei halua ajaa itseään täysin puhki.

Asioiden suorittaminen on loppujen lopuksi erittäin kiittämätöntä puuhaa. Kun menee ja tekee laput silmillä niin mitä siitä jää lopulta käteen? Se, että on saanut jonkun aloitetun päätökseen; oli se sitten opiskeluraportti, siivousurakka tai vaikkapa päivän treeni. Onhan se ihan eri asia, että a) menet salille ja kierrät laitteet läpi treenipäiväkirjaan merkityssä järjestyksessä kuin se, että b) menet salille ja mietit mitä teet, miten teet ja miksi teet. A- vaihtoehdon jälkeen voit nauttia siitä, että treeni on ohi ja saat juoda palautusjuoman ennen kuin riennät seuraavien asioiden pariin. B-vaihtoehdon jälkeen voit mahdollisesti nauttia uusista painoennätyksistä, hyvän tuntuman kokemisesta ja muista uusista oivalluksista. 


Suorittaminen ei ole nautinnollista. Se ei oikeastaan herätä oikeen minkäänlaisia tuntemuksia. Lenkki on paljon nautinnollisempi kun sen tekee siksi, että sää on mahtava eikä siksi, että lapussa lukee niin.

Meillä jokaisella on kaksi minää; suorittaja ja nauttija. Haastan teidät seuraavien päivien aikana miettimään, kumpiko näistä on arjessanne vahvemmin läsnä ja miksi? Kumpiko minä luo arkeenne raamit, joiden mukaan elätte? Omassa elämässäni on viime aikoina ollut vahvasti läsnä suorittaja-minä, mutta pyrin ehdottomasti kohti toista minääni.

♥ Marjut

Kommentit

  1. Fiksusti puhuttu :). Itse olen niin kauan mennyt treenannut rutiinin omaisesti, että siitä on tullut juuri sitä; rutiini. Ihmiset ihmettelevät, että miten miä jaksan käydä, mutten itse ihmettele vaan teen, suorittaudun. Joskus on käynyt mielessä, että nautinko siitä enään niin paljon ja silloin keksin aina jotain uutta kokeiltavaa ja joko nautin siitä tai mieleen muistuu miksi pidän enemmän rutiinista :D.

    Kauniita kuvia :).

    VastaaPoista
  2. Eipä tuo rutiini mikään huono asia kuitenkaan ole; kaikenlaisia rutiinejahan meillä jokaisella on! Jos tuollainen rutinoitunut salitreeni ei tunnu pakkopullalta, niin eihän siinä sitten mitään "väärää" ole :) Kiitos paljon kohteliaisuudesta :) Mielenkiintoinen ja rohkea blogi sulla! Mukava lukea vähän toisenkin sukupuolen mietteitä asioista :)

    VastaaPoista
  3. Totta turiset ja kiitos kommentista :)!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kommentti, oli se sitten lyhyt tai pitkä, on aina enemmän kuin tervetullut! ♥