Siirry pääsisältöön

Itseensä uskomisen viikko

Mun täytyy myöntää, että oon jonkin aikaa lähes tiedostamattani elänyt sellaisessa "en mä osaa, en mä pysty" -kuplassa. Viimeksi viikonlopun messuilla tokaisin ja naureskelin tytöille, että olishan se tosiaan kiva saada edes yksi puhdas leuka. Noh, jokainen blogin facebook-sivusta tykkäävä saattoikin huomata eilisen päivityksen, jossa siis kerroin miten menin läheiseen puistoon eilen ja tein kaksi puhdasta leukaa. KAKSI. 

Kaksi leukaa on mulle iso juttu, koska leuanveto ei oo mun laji; en oo siitä koskaan tykännyt, en oo sitä myöskään koskaan systemaattisesti treenannut ja noh, se ei vaan oo ollut mun juttu koskaan. Yksi niistä inhokkiliikkeistä, joita en koskaan toivoisi näkeväni jonkun muun mulle laatimassa saliohjelmassa. Jeps, kuten arvata saattaa niin Katarina on tainnut kuulla mun rukouksen (kirouksen) ja X-Shapen ohjelmassa yhtenä liikkeenä on maksimi leuanveto. Jippikayjei!! Eiku... Rakkaus-viha-suhde valmentajaani on siis sinetöity.



Mä huomaan ainakin itse vähätteleväni useasti omia kykyjäni ja taitojani. Mun mielestä meillä on jopa vähän sellainen kulttuuri, että harvat oikeasti on ylpeitä omasta osaamisestaan ja kertoo siitä mieluusti ja rehellisesti. Hyvä esimerkki tuli meidän koulu&tanssi-aiheisella syventävällä kurssilla. Tehtiin esittelykierros, jossa jokainen kertoi hieman omasta tanssitaustastaan, koska meillä oli ulkomaalainen työssäoppija luennolla. Suurin osa oli varovaisesti tyyliin "no kyllä mä nyt jotain osaan, mutta en oo kovin hyvä". Kierroksen jälkeen ohjaava lehtori sitten totesi, että "tässä taas nähdään suomalaisten kulttuuria, koska jokainen teistä osaa tanssia ja vielä hyvin!" Mitä te ootte mieltä? Vähätelläänkö me turhaan? Pystytäänkö me oikeasti parempaan mitä annetaan tiedostamatta/tiedostaen ymmärtää?


Toisen esimerkin oman osaamiseni vähättelystä voitte nähdä tämän postauksen kuvituksessa. Tämäkin esimerkki lähti alulle messuilta, kun ihailin Eveliina Tistelgrenin nojapuilla tekemiä temppuja. Tuolloin ajattelin mielessäni, että vau, en mä ainakaan osais tuollasta! Noh, kuinkas kävikään kun tänään kämppiksen kanssa mentiin telinesaliin temppuilemaan ennen Bodybalance-tuntia. Siellä mä temppuilin nojapuilla melkein niin kuin vanha ammattilainen. Eihän nuo mun asennot nyt yhtä kauniita oo kuin Eveliinalla, mutta mä pääsin tuohon vaakaan! WIPII part 2 ! MINÄ OSAAN.

Oon nyt tässä kahtena peräkkäisenä päivänä heittänyt kankkulan kaivoon ennakkoluulot omista kyvyistäni, joten ajattelin jatkaa samaan tahtiin myös viikon loppuun saakka. Voisin ihan virallisesti julistaa tämän viikon itseensä uskomisen viikoksi. Sitä kun oikeasti huomaa osaavansa vaikka mitä, kun heittää omat ennakkoluulot ja vähättelyt huitsin nevadaan! Vai mitä?


Onko teillä joku liikuntataito, jota kohtaan ootte olleet ennakkoluuloisia viime aikoina? Mitä jos tällä viikolla kokeilisitte tuota taitoa ilman turhia ennakkoluuloja siitä, millainen lopputulos odottaa? Olisinhan mäkin voinut rojahtaa naamalleni tuosta nojapuilta, mutta silloin olisin vain todennut että so what, ainakin yritin! Uskaltakaa tekin yrittää :)

♥ Marjut

Kommentit

  1. Löysin sun blogin tänään kun googlettelin liikunnan pääsykokeista. Opiskelen tällä hetkellä toista alaa, joka ei ihan tunnu omalta ja oon ruvennu miettimään liikunnalle hakua. Uskon, että teoriakoe ei tuota mulle suurinta haastetta, vaan liikuntakoeosuus. Uinnissa ja pallopeleissä oon tosi heikoilla. Uskon silti että kaikki on opeteltavissa kun vaan luottaa itteensä ja harjottelee säännöllisesti. Tää postaus oli hyvä muistutus siitä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että löysit tänne ja toivottavasti oot saanut postauksista joitain vinkkejä :) Pahoittelut vastauksen viivästymisestä: toivottavasti kuitenkin löydät tiesi vielä tämän vastauksen jäljille!
      Mikäli tuntuu, että liikunnalla opiskelu voisi olla se sun juttu, niin rohkeasti vain etsimään mahdollisuuksia parantaa niitä lajeja, joissa sulla on vielä haasteita. Aikuisten uima-/tekniikkakouluja kannattaa kysellä tai yrittää etsiä joku henkilö, joka voisi sulle antaa vinkkejä. Kannattaa muistaa että mikään ammattilainen ei tarvi kaikissa lajeissa olla! Perustaidot haltuun ja oikea asenne niin niillä pääsee jo pitkälle :) Erilaisia pallopelejä on helppo itsenäisestikin sinällään harjoitella: varsinkin tekniikkaa, kuten välineen käsittelyä. Tässäkin puuhassa kannattaa ottaa yhteyttä lähimpään urheiluseuraan ja katsoa olisiko sieltä tarjolla apua. Tsemppiä!

      Poista

Lähetä kommentti

Kommentti, oli se sitten lyhyt tai pitkä, on aina enemmän kuin tervetullut! ♥