Siirry pääsisältöön

Liikunnan yksipuolisuudesta monipuolisuuteen

Jos sitä jotain neljän opiskeluvuoden aikana oon liikunnalla oppinut niin ainakin sen, että liikunnan ei todellakaan tarvitse olla yksipuolista puurtamista yhden lajin parissa. Vaikka tietyssä lajissa haluaisi kehittyä, niin mun mielestä myös erilaisten oheisharjoitteiden tekeminen on tärkeää. Juoksijan ei tarvitse vain juosta, punttaajan pelkästään käydä salilla tai futaajan potkia palloa. Tottakai huipulle tähdätessä se lajiharjoittelu on tärkeää, mutta esimerkiksi juoksija saattaa löytää ihan uusia juttuja juoksuunsa vaikkapa tanssilattialta tai pallopeleistä. 

Samalla tavalla ajattelen, että lasten pitäisi antaa nuorina harrastaa mahdollisimman monipuolisesti. Monissa lajeissa aloitetaan tavoitteellinen harjoittelu jo ihan pienenä lapsena, mutta tällöin tulisi mun mielestä silti huomioida liikunnan monipuolisuus, jotta lapsen motoriset taidot kehittyvät tasaisesti. Jos neljävuotiaasta asti potkii pelkästään palloa niin mites käy, kun aikuisena haluaa aloittaa tanssin tai lentopallon? Tottakai uusien lajien oppiminen myös nuoruus-/aikuisiässä on mahdollista, mutta liikuntatausta vaikuttaa siihen, miten kauan uuden lajin oppimiseen kuluu aikaa. Monipuolinen liikuntaharjoittelu kehittää laajasti fyysisen kunnon (esim. kestävyys, voima, nopeus, liikkuvuus) ominaisuuksia, joiden avulla uusien liikuntalajien oppiminen on helpompaa.





Itse harrastin monipuolisesti eri lajeja lapsena ja nuorena. Loppujen lopuksi näistä lajeista on jäänyt kunnolla "henkiin" vain yksi laji; tanssi. Vaikka en enää harrasta aktiivisesti muita lapsuusajan lajeja, niin koen silti, että niillä on ollut todella suuri vaikutusta siihen millainen liikkuja oon tänä päivänä. 

Kun harrastaa monipuolisesti erilaisia liikuntamuotoja, on myös todennäköisempää, että löytää itselleen sopivia ja mieluisia liikuntaharrastuksia. "Oman lajin" löytäminen on tärkeää, jotta ylipäätään koskaan innostuu harrastamaan liikuntaa säännöllisesti. Sen löytäminen vie aikaa, mutta mä uskon vahvasti, että jokaiselle löytyy mieluinen liikuntamuoto tästä valtavasta lajikirjosta. Täytyy vain uskaltaa mennä ja kokeilla eri lajeja - eihän sitä muuten tiedä tykkääkö vai ei!

Mulle tuli tämä aihe mieleen tänään, kun tehtiin viimeisellä telinevoimistelun tunnilla temppurata, jossa oli erilaisia suorituspisteitä. Videolta näkyy, että muun muassa tasapainoa, voimaa ja liikkuvuutta voi kehittää monella eri tavalla - vain mielikuvitus on rajana! :)


Tottakai puitteet meillä tuolla liikunnan telinesalissa on ensiluokkaisen hienot ja välineitä on joka lähtöön, joten tällaisen radankin rakentaminen on melko helppoa. Pienemmällä välinemäärälläkin saa kuitenkin ihmeitä aikaan, kun vain antaa mielikuvituksen laukata! Videon tarkoitus on herättää ajatuksia siitä, että esimerkiksi voiman kehittäminen ei aina tarkoita punttien nostelua tai liikkuvuuden kehittäminen venyttelyä kotona saman kaavan mukaan. 


Mitä mieltä te ootte tästä aiheesta? Harrastatteko mielummin yhtä vai useampaa lajia? Koetteko että teidän yksipuolinen/monipuolinen liikuntaharjoittelu lapsena on vaikuttanut jollakin tavalla uusien liikuntataitojen oppimiseen nuoruus-/aikuisuusiällä?

♥ Marjut

Kommentit